Tornionlaaksossa liikkui vuosina 1736 ja 1737 ranskalais-ruotsalainen maapallon astemittaukseen keskittynyt tiederetkikunta, jota johti ranskalainen matemaatikko, filosofi ja tähtitieteilijä Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698-1759). Maupertuis oli yksi valistuksen ajan johtavia filosofeja ja tiedemiehiä Ranskan tiedeakademiassa. Maupertuisin seurueen tarkoituksena oli selvittää mittauksilla, onko maapallo pyöreä vai navoiltaan litistynyt. Toinen vastaavanlainen retkikunta lähetettiin päiväntasaajalle nykyisen Ecuadorin valtion alueelle.

Maupertuisin Lappin suuntautunut tutkijaryhmä jätti jälkensä niin tieteen historiaan kuin tornionlaaksolaiseen perinnetietouteen. Maupertusin mukana kulkivat Alexis Claude Clairaut, Charles Étienne Louis Camus ja Pierre Charles Le Monnier, tähtitieteilijöitä hekin. Kuten valistuksen ajan henkeen kuului, tutkimusryhmän jäsenet olivat poikkitieteellisiä: tähtitieteen ohella heitä kiinnosti erityisesti matematiikka. Tutkimusryhmään kuuluivat myös Reginald Outhier sekä ruotsalaiset tiedemiehet Anders Celsius ja Anders Hellant. Celcius, joka on yksi Ruotsin historian tunnetuimpia tiedemiehiä, toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina. Hellant taas oli syntyisin Pellosta.

Astemittaustyön ohessa retkeläiset joutuivat tutustumaan myös paikallisiin haasteellisiin arktisiin luonnonoloihin. Tornionjoen jäälle mitattiin 14,3 km:n perusviiva, ja sitä käyttäen meridiaaniasteen pituus laskettiin kolmiomittauksella. Eteläisin mittauspaikka oli Tornion kirkontorni ja pohjoisin Kittisvaara, joka sijaitsee noin 4 km Pellon keskustasta pohjoiseen. Kittisvaaralle on vuonna 1956 pystytetty muistomerkki (”Maupertuis Memorial”), joka on suosittu matkailukohde.

Myös Pellon eteläpuolella sijaitsevaan Aavasaksaan (Ylitornio) on pystytetty Pierre Louis Maupertuisin retkikunnalle muistomerkki. Lisäksi mm. Pellon suosituimmasta matkailukohteesta Vihreältä Pysäkiltä löytyy Maupertuis- ja astemittausaiheinen kabinetti.

Maupertuis raportoi palattuaan, että yksi meridiaaniaste on Lapissa 57.437,9 toise:a (ranskalainen pituusmitta toise vastasi 1,949 metriä). Tämä tulos, verrattuna arvoon 57.060 toise:a Pariisin lähellä, osoitti, että maapallo on litistynyt navoiltaan. Vaikka mittauksiin sisältyi myöhemmin todettuja merkittäviä virheitä, olivat ne silti oikeansuuntaisia ja tieteellisesti monella tapaa mullistavia. Tutkimustuloksillaan Maupertuis ja hänen tiedemiesryhmänsä pystyivät siis osoittamaan oikeaksi Newtonin teorian, jonka mukaan maapallon on navoiltaan litteä.

Ranskalais-ruotsalaisen tutkimusryhmän astemittaustuloksilla oli suurta merkitystä monilla tieteen ja teknologian aloilla, kuten merikarttojen laatimisessa. Ranska oli 1700-luvulla valistuksen aikaan yksi maailman johtavia maailmanmahteja, ja Maupertuisista tuli maassa suoranainen tiedepiirien kansallissankari. Palattuaan kotimaahansa Maupertuis mm. kutsuttiin lähes kaikkien Euroopan maiden tiedeakademioiden jäseneksi.

Lisätietoa:

www.maupertuis.fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pierre_Louis_Moreau_de_Maupertuis

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Celsius

  • Kittisvaara 3, 95700 Pello, Suomi